Ukrainan pyrkiessä jälleenrakentamaan sähköjärjestelmäänsä jatkuvien hyökkäysten paineessa Kansainvälinen energiajärjestö (IEA) on julkaissut uuden raportin, jossa esitetään, miten hajautetut aurinkosähkö- ja akkuenergian varastointijärjestelmät (BESS) voivat olla keskeisessä roolissa kapasiteetin palauttamisessa ja energiaturvallisuuden vahvistamisessa.
IEA:n mukaan hajautettu aurinkoenergia on jo ollut ratkaisevan tärkeää uuden sukupolven nopeassa käyttöönotossa siitä lähtien, kun suurista perinteisistä ja suurista voimalaitoksista tuli haavoittuvia kohteita sodan aikana. Virasto arvioi, että hajautetumman ja kestävämmän sähköjärjestelmän luomiseksi Ukrainan on otettava käyttöön noin 24 GW hajautettua aurinkosähköä ja 5.6 GWh hajautettua aurinkosähköä vuoteen 2030 mennessä. Tällä hetkellä maassa on asennettuna noin 7 GW hajautettua aurinkoenergiaa, joten kapasiteetin olisi yli nelinkertaistettava tällä vuosikymmenellä.
Nykyiset tukijärjestelmät ja niiden rajoitukset.
Ukraina on jo ottanut käyttöön useita kannustimia kotitalouksien ja yritysten kannustamiseksi investoimaan aurinkopaneeleihin ja energian varastointiin kattojen rakenteilla:
Valtion tarjoamat matalakorkoiset lainat, jotka on kytketty nettolaskutusjärjestelmään, jonka avulla kotitaloudet voivat viedä ylijäämäsähköä tuntikohtaiseen tukkumarkkinahintaan vähennettynä verkkomaksuilla ja veroilla.
Vihreä tariffi, joka maksaa noin 135 euroa/MWh pienten asuinrakennusten aurinkosähköjärjestelmistä tuotetun sähkön hinnasta, on tällä hetkellä määrä päättyä vuoteen 2029 mennessä.
Näiden ohjelmien ja nykyisten käyttöönottotrendien mukaisesti IEA laskee, että Ukraina voisi lisätä hajautettua aurinkosähköä noin 3.1 GW ja BESS-järjestelmää 1.4 GWh vuoteen 2030 mennessä, mikä aiheuttaisi noin 1.4 miljardin euron julkiset kustannukset. Tämä jää kuitenkin kauas siitä tasosta, joka tarvitaan sähköjärjestelmän täydelliseen hajauttamiseen ja turvaamiseen.
Kolme toimintavaihtoehtoa aurinkoenergian ja energian varastoinnin vauhdittamiseksi
Perusskenaariota pidemmälle menemiseksi raportissa esitetään kolme mahdollista toimintavaihtoehtoa vuosille 2025–2030. Kussakin yhdistyvät eri tasoinen taloudellinen tuki ja sääntelyuudistus pienimuotoiselle aurinkoenergialle ja energian varastoinnille.
1. ”Nopea ja vahva kasvu” – investointiavustukset ja taatut tariffit
Ensimmäinen vaihtoehto perustuu avokätiseen investointiavustukseen yhdistettynä vakaaseen tulomekanismiin:
Suora julkinen tuki kattaisi vähintään 60 % pienten aurinkoenergialla ja energian varastoinnilla varustettujen järjestelmien kokonaisinvestointikustannuksista.
Kaikelle tuotetulle sähkölle tarjottaisiin kiinteä ja ennustettava tariffi energiantoimittajalle tai valtion omistamalle yritykselle, mikä vähentäisi sijoittajien markkina- ja toimintapoliittista riskiä.
Tämä skenaario mahdollistaisi 24 GW:n hajautetun aurinkosähkön ja 5.6 GWh:n hajautetun energiantuotannon täyden rakentamisen vuoteen 2030 mennessä, mutta julkiset kustannukset ovat korkeat – noin 17.5 miljardia euroa vuosikymmenen aikana.
2. ”Nykyisten politiikkojen tehostaminen” – lainojen lisääminen ja kannustimien laajentaminen
Toinen vaihtoehto keskittyy jo olemassa olevien järjestelmien parantamiseen ja laajentamiseen:
Matala- tai nollakorkoisten lainojen saatavuuden parantaminen, mukaan lukien paikallisten pankkien valmiuksien kehittäminen ja ”yhden luukun” palvelut kuntatasolla.
Varmistamalla, että tuottaja-kuluttajat voivat helposti saada näitä lainoja, ja vähentämällä hallinnollisia esteitä aurinkopaneelien ja energian varastointijärjestelmien asentamiselle katoille.
Hajautetulle aurinkoenergialle otetaan käyttöön uusi syöttötariffi vuoden 2030 jälkeen. Tariffi on saatavilla vain ennen kuluvan vuosikymmenen loppua asennettuihin järjestelmiin pitkän aikavälin tulojen vakauden varmistamiseksi.
Tämän paketin myötä IEA odottaa, että vuoteen 2030 mennessä voitaisiin ottaa käyttöön noin 18 GW aurinkosähköä ja 5.6 GWh aurinkosähköä tuottavia järjestelmiä, joiden julkiset kustannukset olisivat noin 16.1 miljardia euroa.
3. ”Järjestelmäystävällinen pitkän aikavälin järjestelmä” – reaaliaikainen oma kulutus ja BESS-kannustimet
Kolmannessa vaihtoehdossa ehdotetaan markkinaorientoituneempaa, reaaliaikaista itse tuotetun energian mallia:
Uusi reaaliaikainen tai tuntikohtainen omakulutusjärjestelmä, joka on samanlainen kuin Ukrainan nykyinen nettolaskutusohjelma, mutta jossa verkkoon syötetystä ylimääräisestä sähköstä maksetaan tukkuhinnan lisäksi bonus.
BESS-teknologialle suora kannustin, joka kattaisi noin 25 % akkujen investointikustannuksista ja kannustaisi kotitalouksia ja yrityksiä yhdistämään aurinkoenergian ja energian varastoinnin.
Tämä lähestymistapa on valtiolle edullisempi – noin 1.9 miljardia euroa – ja voisi johtaa noin 7 GW:n aurinkosähkön ja 3 GWh:n BESS-järjestelmän käyttöönottoon vuoteen 2030 mennessä. Vaikka se ei kuroisi umpeen koko kuilua hajauttamistavoitteeseen, se vahvistaa joustavuutta ja yhdenmukaistaa kannustimet reaaliaikaisten verkon tarpeiden kanssa.
Vaikutukset hajautettujen tallennuspalvelujen tarjoajiin
Ukrainan aurinkoenergiayhdistyksen alustavien lukujen mukaan pelkästään vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla asennettiin noin 500 MW uutta aurinkovoimakapasiteettia, mikä korostaa sitä, kuinka nopeasti markkinat voivat reagoida, kun tukevat politiikat ja kiireelliset energiaturvallisuustarpeet kohtaavat.
Hajautettujen tallennusratkaisujen valmistajille ja tarjoajille IEA:n tiekartta korostaa useita tärkeitä trendejä:
Aurinkoenergia ja energian varastointi uutena standardina: Useimmat uudet kattojärjestelmät Ukrainassa on jo yhdistetty akkuihin, mikä heijastaa varavirran, sähköverkon joustavuuden ja oman kulutuksen tarvetta sähkökatkosten aikana.
Vahva rooli tuottajakuluttajille: Kaikissa kolmessa toimintavaihtoehdossa oletetaan, että kotitaloudet ja yritykset ovat merkittäviä investoijia pienimuotoiseen aurinkosähköön ja BESS-järjestelmään avustusten, lainojen tai markkinapohjaisten tariffien tuella.
Keskittyminen vikasietoisuuteen ja hajauttamiseen: Hajautetut resurssit vähentävät yksittäisiä vikaantumiskohtia, ne voidaan asentaa nopeasti ja ne vaativat vähemmän uutta siirtoinfrastruktuuria – mikä tekee niistä erityisen sopivia maille, jotka kohtaavat sähköverkon häiriöitä ja jälleenrakennustarpeita.
Ukrainan ja sen kansainvälisten kumppanien tarkentaessa poliittisia valintojaan korkealaatuiset ja luotettavat akkuvarastointiratkaisut ovat välttämättömiä sen varmistamiseksi, että hajautettu aurinkosähkö ei ainoastaan lisää tuotantokapasiteettia, vaan myös toimittaa vakaata ja hallittavaa sähköä koteihin, yrityksille, sairaaloille ja kriittiselle infrastruktuurille.
Lähde: Kansainvälinen energiajärjestö (IEA), ”Politiikan vaihtoehdot hajautetun aurinkosähkön nopeuttamiseksi Ukrainassa”; pv-lehden raportti IEA:n havainnoista.